Eero Yrjö-Koskinen

Moni on seurannut järkyttyneenä uutisia Japanin maanjäristyksestä ja Fukushiman ydinreaktoreissa sattuneista räjähdyksistä. Vaikka pahimmilta uhkakuvilta on toistaiseksi vältytty, muistuttavat uutiset kiusallisella tavalla 25 vuoden takaisia tapahtumia Tshernobylissä.

Onnettomuuksien toistuminen osoittaa ettei ydinvoima tarjoa kestävää ratkaisua maapallon energiahuollon turvaamiseksi. Johtopäätös koskee myös Suomea. Vaikka tsunameja ei ole meillä koettu, mikään ei takaa että sähkönjakelu säilyy kriisitilanteessa katkeamattomana. Japanin ydinreaktoreissa varajärjestelmiä oli kolme. Maanjäristyksen seurauksena kaikki pettivät.

Ydinvoimaa on perusteltu myös päästöttömyydellä ja sillä että onnettomuuden todennäköisyys on pieni. Ongelma on kuitenkin se että onnettomuuksien sattuessa ydinvoiman haitat ovat yhteiskunnan ja elollisen luonnon kannalta laaja-alaisia ja peruuttamattomia. Kuinka moni päättäjä on valmis ottamaan sellaisen riskin?

Japanin tapahtumien varjoon jäi uutinen, jolla voi olla lähivuosina kauaskantoiset vaikutukset: 1,34 miljardia asukasta edustava Kiinan kommunistinen puolue hyväksyi 14.3. uuden viisivuotissuunnitelmansa. Kokouksen jälkeen esiintynyt pääministeri Wen Jiabao sanoutui irti kapeasta talouskasvuajattelusta ja peräänkuulutti sen rinnalle koulutusta ja ympäristönsuojelua.

Suunnitelmassa Kiina sitoutuu lisäämään energiatehokkuutta ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvien osuutta energian kokonaistuotannosta nostetaan 11,4 prosenttiin samalla kun energian kulutusta leikataan 16 prosentilla ja hiilipäästöjä 17 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana.

Kyse ei siis ole enää marginaalisesta ilmiöstä vaan megatrendistä, joka on lyönyt itsensä läpi kaikkialla maailmassa. Tulevaisuudessa vähähiilisyys, resurssitehokkuus ja energiansäästö ovat ratkaisevia kilpailutekijöitä kansainvälisessä kaupassa. Tämä näkyy jo autoteollisuudessa, jossa autonvalmistajat kilpailevat siitä kuka tuo ensiksi markkinoille kohtuuhintaisen, nopeasti ladattavan ja pitkän toimintasäteen tarjoavan sähköauton.

Voisi kuvitella että nämä tiedot herättäisivät kiinnostusta suomalaisten päättäjien keskuudessa. Suomi vannoo kuitenkin edelleen ydinvoiman nimeen suunnittelemalla kahden, mahdollisesti jopa kolmen uuden reaktorin rakentamista. Ennen kuin yksikään niistä on valmistunut, uusiutuvan energian koko kirjo, kuten aurinko-, tuuli-, aalto- ja biovoima on lyönyt itsensä lopullisesti läpi maailmalla.

Taloustieteen professori Bengt Holmström totesi viime elokuussa että innovaatiot syntyvät aina niukkuudesta ja pakosta. Innovaatioiden tueksi kaivataan kuitenkin myös päättäjiä, jotka osaavat asettaa selkeitä tavoitteita.

Energiansäästön ja biotalouden aika on nyt. Suomi tekee historiallisen virheen jos se keskittyy ydinenergian tuottamiseen uusien vaihtoehtojen, kuten uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen sijasta.

Eero Yrjö-Koskinen