Päivän miete:
Jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen
portin läpi ennen kuin se lausutaan.
Ensimmäisen portin vartija kysyy:
onko se totta? Seuraavalla portilla
kysytään: onko se tarpeellista ja
kolmannella: onko se ystävällistä?
Ydinvoimassa on aina riskinsä
Aulis Helenius syyttää minua ydinvoimapelottelusta. Hän kuvaa Fukushiman onnettomuutta poikkeuksellisten luonnonmullistusten tulokseksi, jota ei pidä käyttää vertailukohtana suomalaisille ydinvoimaloille (Aamuposti 7.4.).
En tietenkään väitä että maanjäristykset ja hyökyaallot olisivat täällä uhkana. Yritän vain sanoa että meilläkin voi tapahtua jotain odottamatonta, johon ei ydinvoimalan rakennusvaiheessa ole osattu varautua.
Muistatteko 25 vuoden takaiset tapahtumat Tshernobylissä? Silloinen ydinvoimalaonnettomuus syntyi kaikkiaan kymmenen inhimillisen erehdyksen tuloksena, joita ei voimalan turvallisuusmääräysten mukaan olisi pitänyt koskaan tapahtua.
Suomessa on sittemmin vähätelty Tshernobylin esimerkkiä toteamalla että kyse oli rappeutuneesta neuvosto-Venäjän ajan laitoksesta, jonka henkilökunta ei ollut tehtäviensä tasalla.
Japanissa kaiken piti olla toisin. Onhan se yksi maailman rikkaimmista maista, jossa teollisuuslaitokset ovat viimeisen päälle viritettyjä. Jokaisessa Fukushiman ydinvoimalassa oli kolme varajärjestelmää turvaamassa sähkönsaantia. Silti ne kaikki pettivät.
Toivon vilpittömästi ettei Suomessa ikinä jouduta vastaavaan tilanteeseen. Tshernobylin ja Fukushiman tapahtumat kuitenkin osoittavat että ydinonnettomuuden riski on aina olemassa.
Energiahuoltoamme ei pidä rakentaa yhden kortin varaan. Sen pettäessä koko yhteiskunta voi olla uhattuna.
Eero Yrjö-Koskinen