Eero Yrjö-Koskinen

Päätin huhtikuun lopulla asettua ehdolle Vihreiden varapuheenjohtajakisaan. Ajatus alkoi itää jo eduskuntavaalikampanjan aikana kun sain äänestäjiltä jatkuvasti kielteistä palautetta kuluneesta hallituskaudesta. Yhteiskunnan eriarvoistumisen lisäksi moni koki Vihreiden joustavan liikaa omista periaatteistaan.

Kärjistetysti tämä ilmeni kommenttina, jonka mukaan ”aina kun Vihreät ovat hallituksessa, Suomessa päätetään uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta”. Väite ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta se kuvaa hyvin yleistä käsitystä puolueesta: kaikki on kaupan.

Tähän on tultava muutos. Tuloerojen tasaamisen ja kohtuutalouden edistämisen ohella luonnon- ja ympäristönsuojelu on nostettava takaisin puolueen kärkitavoitteiksi.

Seuraavalla hallituskaudella päätetään monista ympäristön tilaan vaikuttavista luonnonvarakysymyksistä. Vihreiden on kyettävä tuolloin varmistamaan ettei päätöksiä tehdä luontoarvoista piittaamatta. Jos tehdään, Vihreiden paikka ei ole hallituksessa.

Kesäkuun puoluekokouksessa ratkaistaan säilyykö Vihreät alle kymmenen prosentin pienpuolueena vai pyrkiikö se puhuttelemaan myös laajempia väestöryhmiä. Nykyisillä linjauksilla se ei kykene saamaan lisää sananvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Eero Yrjö-Koskinen

Palasin juuri kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa Riihimäki päätti jatkaa sosiaali- ja terveyshallinnon kehittämistä peruskuntamallin pohjalta. Ohessa lyhyt yhteenveto puheenvuorostani:

Kuntademokratian turvaaminen, toiminnan läpinäkyvyys ja toiminnan ohjauksen säilyttäminen valtuuston käsissä ovat ratkaisevia syitä, jotka puhuvat peruskuntamallin puolesta. Kaupunginvaltuutettuina meidän tehtävänä on varmistaa että kuntalaisten edut tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi.

Kuten valtuutettu Jorma Höök täällä osuvasti totesi, sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi – ei vähiten väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi, joka tulee koettelemaan ennen näkemättömällä tavalla jokaisen kunnan taloutta.

Näiden lakisääteisten palvelujen seurantaa ja valvontaa ei pidä mielestäni siirtää kuntayhtymälle. Tämä ei tarkoita yhteistyön lopettamista naapurikuntien kanssa vaan yhteistyön määrittelemistä sellaiselta pohjalta, joka vastaa parhaiten kunnan strategisia tavoitteita ja päämääriä.

Peruskuntamalli ei ole kuntayhteistyön kannalta lopun alku vaan sosiaali- ja terveystoimen kivijalka, joka sallii kuntayhteistyön kehittämisen terveeltä pohjalta. Olen vakuuttunut että mikäli peruskuntamalliin päädytään, Loppi ja Hausjärvi tulevat ennen pitkää tarttumaan Riihimäen yhteistyötarjoukseen.

Jätän maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen:

Hyvinkään perusopetuksessa on ollut viime vuodet käytössä Turusta lainattu kulttuuripolku-mallli, jota on toteutettu sikäläisen sivistystoimen alaisuudessa. Kulttuuripolun tarkoituksena on tuoda kunnan taidelaitokset (museot, teatterinäytökset ja konsertit) tutuiksi ala- ja yläasteen oppilaille.

Kulttuuripolku ylläpitää paikalliskulttuurin arvostusta tarjoamalla koululaisille mahdollisuuden tutustua oman kunnan kulttuuritarjontaan. Samalla se lisää oppilaiden kiinnostusta kulttuuriharrastuksiin ja madaltaa perheiden kynnystä osallistua taidetapahtumiin. Se on myös osaltaan edistämässä kulttuuripalvelujen hyödyntämistä aikuisiässä.

Kulttuuripolun toteuttaminen edellyttää sen sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin. Sen ohjaamiseen olisi hyvä nimittää työryhmä, jossa on edustajat kaupungin koulutoimesta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta.

Hyvinkäällä kulttuuripolun määrärahat ovat kulttuurisihteerin hallinnassa, ja sen seuranta ja kehittäminen on delegoitu kulttuuripolku-työryhmälle. Kulttuuripolun vuosikustannuksiin on varattu 54.000 euroa, joista 17.000 euroa käytetään kuljetuksiin ja 35.000 euroa kulttuurilaitosten tuotantokuluihin ja koordinaattorin palkkaan.

Riihimäellä kuljetuskustannukset jäisivät todennäköisesti pienemmiksi, koska suurin osa taidelaitoksista sijaitsee kaupungin keskustassa kävelymatkan päässä useimmista ala- ja yläasteista.

Kulttuuripolku on koettu Hyvinkäällä myös tasa-arvokysymykseksi: se tukee koululaisten vierailuja taidelaitoksiin perheen varallisuudesta riippumatta (sisäänpääsy on siellä alle 18-vuotiailta ilmaista).

Ehdotan että Riihimäen kaupunki selvittäisi kulttuuripolun käyttöönoton mahdollisuuksia ja varaisi tarvittavan summan vuoden 2012 talousarviosta kulttuuripolun sisällyttämiseksi kunnan perusopetukseen vuoden 2012 alusta lukien.

Lisätietoja Hyvinkään kulttuuripolun tavoitteista löytyy osoitteesta http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kulttuuripolku/