Eero Yrjö-Koskinen

Aamupostin uutinen yöpäivystyksen loppumisesta Riihimäellä on sanalla sanoen hälyttävä (AP 5.5.). On vaikea kuvitella ettei 29.000 asukkaan kunnassa saisi enää öisin lääkintäapua muuten kuin menemällä Hämeenlinnan keskussairaalaan tai odottamalla ensin puoli tuntia ambulanssin tuloa ja sen jälkeen toinen mokoma sairaalaan pääsyä.

Hätätilanteessa 70 kilometrin edestakainen matka Hämeenlinnasta Riihimäelle ja takaisin kuulostaa toivottoman pitkältä. Se voi muodostua kohtalokkaaksi kuntalaiselle, joka on joutunut hengenvaaraan.

Muutama vuosi sitten olin itse tällaisessa tilanteessa sairastuttuani äkillisesti rajuun vatsatautiin, joka koleran tavoin romahdutti lyhyessä ajassa elimistön nestetasapainon täydellisesti. Menetin hetkeksi tajuntani ja olin myös tukehtua. Olin tuolloin todella kiitollinen että sain Riihimäen sairaalasta heti apua ja ambulanssi oli muutamassa minuutissa paikalla.

Ajatus siitä, ettei tämä ole enää tulevaisuudessa mahdollista, on aivan kestämätön. Sairaalahoidon on oltava kaikkien helposti saavutettavissa. Ellei se onnistu Kanta-Hämeen alueella, Riihimäen on käynnistettävä keskustelut yhteistyöstä HUS:in ja Hyvinkään sairaalan kanssa.

Kokemus on osoittanut ettei Riihimäki saa enää ääntään kuuluville Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Vuosien saatossa suurin osa erikoissairaanhoidosta on siirtynyt Hämeenlinnaan, minkä seurauksena Riihimäen sairaalan tulevaisuus on nyt vaakalaudalla

Aikaa ei ole hukattavana. Kyse on monen kuntalaisen kannalta keskeisestä asiasta, johon on löydettävä pikaisesti ratkaisu. Yhteistyötä ei pidä jatkaa tahojen kanssa, jotka suhtautuvat toiveisiimme ja tarpeisiimme väheksyvästi.

Eero Yrjö-Koskinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Riihimäen Vihreiden valtuustoryhmä ja paikallisyhdistyksen hallitus käsittelivät kuntauudistusesitystä viikko sitten järjestetyssä kokouksessa. Ryhmän yksimielisenä kantana on että kuntauudistuksen selvittämistä kannattaa jatkaa mahdollisimman avoimelta pohjalta siten että kaikki neljä kuntaa (Riihimäki, Hyvinkää, Loppi ja Hausjärvi) ovat mukana selonteossa. Vasta kattavan selvityksen jälkeen on aika arvioida mikä olisi kuntayhteistyön kannalta mielekkäin ratkaisu.

Vaikka kuntauudistus on kokonaisvaltainen asia, sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito tulee pakostakin korostumaan siinä yhtenä keskeisenä asiana. Sairaanhoidon osalta yhteistyö Hämeenlinnan kanssa ei ole sujunut toiveiden mukaisesti. Riihimäen aluesairaalasta on vaiheittain karsittu yhä enemmän palveluja tavalla, joka ei vastaa enää kuntalaisten etua. Jos valita pitää, tuntuisi luontevammalta toimia jatkossa mieluummin HUS:in ja Hyvinkään kuin Hämeenlinnan alaisuudessa, josta osa toiminnoista on ilmeisesti edelleen siirtymässä Tampereen keskussairaalaan.

Hätätilanteessa seitsemän kilometriä on sentään eri asia kuin 30 tai 100.

Sama koskee myös muita palveluja. Pidemmällä tähtäimellä on todennäköistä että Riihimäki joutuu laajentamaan yhteistyötään joko etelään tai pohjoiseen. Lopen ja Hausjärven lisäksi tuntuisi luontevalta valita lähimpänä oleva naapuri sen sijaan että kurkotamme kohti Janakkalaa tai vielä kauempana olevia kuntia. Sen vuoksi vihreät kannattavat neljän kunnan vaihtoehdon selvittämistä ennen kuin päätämme kuntauudistuksen lopullisesta muodosta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Valtuustoaloitteen käsittelyn siirtyminen yli vuodenvaihteen oli selvä merkki ettei se saanut tarvittavaa tukea kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallituksen päätösesitys, jonka mukaan kulttuuripolku-mallin kustannusvaikutukset ja tarpeellisuus selvitetään valtakunnallisen opetussuunnitelman kokonaisuudistuksen yhteydessä, tuntuu kuitenkin oudolta kun ottaa huomioon että Riihimäen rehtorikunta ja nuorisovaltuusto ovat molemmat tukeneet aloitetta.

Tosiasia nimittäin on että kulttuuritarjonnan hyödyntäminen riippuu usein opettajan ja oppilaitoksen kiinnostuksesta aiheeseen. Perus- ja yläasteen sekä mahdollisesti myös lukio-opetuksen tasapuolisuuden turvaamiseksi olisi mielestäni toivottavaa että kulttuuripolku sisällytettäisiin koulujen opetussuunnitelmiin. Kulttuuripolun kustannusvaikutukset olisivat vähäisiä, ja se tarjoaisi kouluille uusia välineitä opetuksen monipuolistamiseksi.

Jos tämä on ollut mahdollista Turussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Hyvinkäällä, en ymmärrä miksei se voisi toimia myös Riihimäellä. Mutta olen valmis aikalisään mikäli kaupungilla ei ole halua tai valmiuksia vielä edetä asiassa.

?