Eero Yrjö-Koskinen

Aamuposti julkaisi Nuorisoteatteria koskevan jutun 17.1. Siinä kuvataan miten Kino Sampo saatiin valveutuneiden kuntalaisten ansiosta turvattua Nuorisoteatterin  käyttöön. Kino Sampo oli tuolloin vanha, ränsistynyt rakennus, joka oli suunniteltu purettavaksi. Sitten syntyi kansanliike, koska kaupungissa heräsi huoli murrosikäisten nuorten vähäisistä harrastusmahdollisuuksista Riihimäellä. Monivaiheisten käänteiden jälkeen rakennus päätettiin lopulta säilyttää.

Tällä hetkellä Nuorisoteatteri on kukoistava kulttuurilaitos, joka kerta toisensa jälkeen tuottaa toinen toistaan tasokkaampia näytelmiä. Samalla se tarjoaa kymmenille nuorille innostavia hetkiä ja luovia harrastusmahdollisuuksia.

Vanhan linja-autoaseman kohdalla kyse on pitkälti samanlaisesta asetelmasta. Tällä kertaa liikkeellä ovat lukuisat kulttuurialan yhdistykset, jotka ovat vuosien ajan kaivanneet sopivia toimitiloja kaupungin keskustasta.

Riihimäellä on monia yhdistyksiä (kuten Suomi-Saksa yhdistys, Suomi-Unkari yhdistys, Pohjola Norden ja Samuli Parosen seura), jotka menettivät viisi vuotta sitten toimipisteen Allinnan palon seurauksena. Näille yhdistyksille vanha linja-autoasema tarjoaisi oivallisen kokoontumispaikan. Se olisi halleineen sopiva näyttelypaikka myös monille taiteilijoille ja käsityöläisille. Parhaassa tapauksessa se voisi muodostua kaupungin kulttuurikeitaaksi.

Tuntuukin jotenkin nurinkuriselta että vanhan linja-autoaseman purkua perustellaan nyt kaupunginvaltuuston 25.9.2006 hyväksymällä aiesopimuksella, jonka mukaan YIT:n suunnittelemia rakennusmassoja ei voi sijoittaa viereiselle torille. Miksi siinä tapauksessa kaavamuutosasia on vasta nyt käsiteltävänä? En ollut edellisellä kaudella valtuutettuna, joten kysyn niiltä jotka olivat tuolloin hyväksymässä aiesopimusta: kuinka moni tiedosti että se merkitsisi toteutuessaan vanhan linja-autoaseman hävittämistä?

Kaupungin johdon kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota myös kuntalaisten onnellisuusvertailuun. Vuodenvaihteessa julkaistun tutkimuksen mukaan Riihimäki sijoittuu 342 kunnan vertailussa sijalle 299. Tutkimuksen luotettavuudesta voi tietenkin olla montaa mieltä. Jokin kuitenkin mättää jos kuntalaiset eivät koe viihtyvänsä täällä yhtä hyvin kuin muualla.

Yhtenä selittävänä syynä voi olla kulttuuritarjonnan puute. Ero korostuu kun sitä vertaa liikuntapuolen tarjontaan. Riihimäki on urheiluvaihtoehtojen saralla esimerkillinen kunta. Sen sijaan kulttuuripuolella jäämme kirkkaasti jälkeen esimerkiksi Hyvinkäästä, Forssasta ja Hämeenlinnasta, joissa on kaikissa omat kulttuurikeskuksensa. Nyt tämä epäkohta olisi mahdollista korjata suojelemalla vanha linja-autoasema Museoviraston ja ELY-keskuksen suositusten mukaisesti, ja tarjoamalla sitä vuokralle Kino Sampon kaltaisella ylläpitovelvoitteella.

En voi hyväksyä asemakaavan muutosta esityslistassa ehdotetun vaihtoehdon mukaisesti, joka toteutuessaan merkitsisi vanhan linja-autoaseman purkamista. Asemakaavan muutos tulisi palauttaa teknisen lautakunnan valmisteltavaksi siten että YIT:lle luvatut rakennusmassat sijoitetaan vanhan linja-autoaseman vieressä sijaitsevalle torille.

Vanha linja-autoasema on osa Riihimäen historiaa. Yhdessä kutomon rakennuksen kanssa se muodostaa kokonaisuuden, jota kaupunki voi halutessaan vielä täydentää suihkulähteellä ja kukkaistutuksilla. Uudet kerrostalot mahtuvat paremmin entiselle torille, ja niille olisi siellä hyvin myös parkkitilaa.

Eero Yrjö-Koskinen