Eero Yrjö-Koskinen

Kaupunginvaltuusto kokoontui 12.12. kahdeksan tunnin maraton-istuntoon puimaan mm. ensi vuoden talousarviota. Kerrankin ehdin paneutua aiheeseen ja laatia allaolevan puheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Ensi vuoden talousarvio on laadittu huomattavien epävarmuustekijöiden vallitessa, jotka herättävät ainakin minussa vakavia kysymyksiä kuntatalouden tulevaisuudesta. Tulevaisuusnäkymiä heikentää etenkin väestörakenteen muutos. Se lisää pitkällä aikavälillä kaupungin sosiaali- ja terveysmenojen kasvua suurten ikäluokkien siirtyessä pian eläkkeelle. Voi myös kysyä miten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen kaupungin organisaatioon vuodesta 2013 lukien vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan kokonaismenoihin nykytilanteeseen verrattuna.

Samaan aikaan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisi uhkaa nostaa kaupungin velkaantumisasteen aivan uudella tavalla parrasvaloihin. Riihimäen nykyinen, lähes 100 miljoonan euron velka, voi kriisitilanteessa muodostua kuntatalouden kannalta todelliseksi riippakiveksi. Siihen liittyviin riskeihin kannattaa suhtautua vakavasti. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on ilmeinen. Pelkästään Italialle on tulossa tammikuun lopulla maksettavaksi 33 miljardin euron lainaerä. Helmikuun lopulla sillä erääntyy 48 miljardia lisää. Yhteensä se tekee siis 81 miljardia, jonka Italian pitäisi kerätä rahoitusmarkkinoilta seuraavan 2,5 kuukauden aikana. Jokainen, joka on seurannut finanssialan myllerrystä, ymmärtää ettei sellaisia summia ole saatavilla. Pankkisektorin ajautuessa vaikeuksiin korot voivat nousta tuntuvastikin. Riihimäen kohdalla yhden prosenttiyksikön korotus merkitsisi miljoonan euron lisälaskua lainojen korkomaksuissa. Tällaisen riskin varalta kannattaisi ainakin varautua, vaikka sitä ei ensi vuoden talousarviossa vielä huomioitaisikaan.

Sitten vielä pari kysymystä, joihin kaupunginjohtaja voi toivoakseni vastata.

Ensinnäkin, kiinnitin huomiota henkilöstön palkkoja koskevaan oletusarvoon, jonka mukaan palkkoihin on tulossa kolmen prosentin korotus. Mihin tämä perustuu? Lokakuussa työmarkkinajärjestöjen kesken laaditussa raamisopimuksessa sovittiin 2,4 prosentin palkankorotuksista ensimmäisen 13 kuukauden osalta ja 1,9 prosentin korotuksesta seuraavan 12 kuukauden osalta. Vaikka ensi vuoden talousarvion pohjana oleva kolmen prosentin ja raamisopimuksen 2,4 prosentin ero (0,6 prosenttiyksikköä) voi vaikuttaa pieneltä, on kyse kaupungin mittakaavassa tuntuvasta summasta, joka kannattaisi ehkä korjata ennen talousarvion lopullista hyväksymistä. Näin siitä huolimatta että raamisopimus lupaa jokaiselle työntekijälle 150 euron ylimääräisen korvauksen vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Toiseksi, onko uusien investointien, kuten paloaseman ja tekojääradan kattamisen osalta mietitty täydentäviä rahoituslähteitä? Uuden jäähallin toteutumisen ehtona on ilmeisesti valtion avustuksen saaminen, mutta eikö sen lisäksi pitäisi hakea rahoitusta myös sitä hyödyntäviltä seuroilta? Jääharrastuksesta on voitava periä normaaleja vuoromaksuja, kuten on asian laita kaikissa muissakin harrastuksissa.

Uuden paloaseman kohdalla voisi olla puolestaan perusteltua hakea täydentävää rahoitusta niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Alueella olevista yrityksistä ainakin Ekokemillä, Versowoodilla ja VR:llä on erityinen tarve varmistaa että onnettomuuden sattuessa palokunta on välittömästi paikalla. Ratapihan ja Ekokemin osalta kyse on myös kaupunkilaisten turvallisuudesta, joten luulisi niiden haluavan osallistua uuden paloaseman rakentamiskustannuksiin. Perusteluja voi hakea myös menneiltä vuosikymmeniltä. Ymmärtääkseni Paloheimo-yhtymällä oli takavuosina Riihimäellä oma palokuntansa, nyt kunta hoitaa senkin palvelun. Ehkä jonkinlainen liikevaihtoon perustuva yritysmaksu voisi olla perusteltu, etenkin kun kaupungin oma talous on äärimmilleen viritetty.

Yksi asia on kuitenkin selvä: kunnallisveroissa ei ole enää korotusvaraa. Kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja on joskus todennut, nyt ollaan kipurajoilla eikä veroja voi enää kiristää. Vihreille tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys: kunnallisvero on tasaverona sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Ilman tuloihin perustuvaa progressiota kunnallisvero on huono ohjauskeino, eikä se vaikuta myöskään kulutustottumuksiin. Sen vuoksi se ei myöskään tarjoa ratkaisua kuntatalouden kestävyysvajeeseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kuntatalous on kovien haasteiden edessä. Kysymys kuuluu: osaammeko suunnitella toimintamme siten että se samalla lisää työllisyyttä, vähentää eriarvoisuutta ja kunnioittaa ympäristön reunaehtoja? Pelkkään tuottavuuteen tuijottaminen vie meidät vääjäämättä yhä suurempiin vaikeuksiin.

Eero Yrjö-Koskinen